Minna soitti mulle tänään päivällä, että sen joku kaveri oli tuonut sille lehden jossa oli juttua siitä koira raukasta.
Keskilaakso Anjalankosken paikallislehti on ilmestynyt tiistaina 19.2.08 ja voisinkin kopioida sen tekstin tänne kaikkien nähtäväksi...


Kymmenvuotias sekarotuinen labradorinnoutajanarttu Max voi pitää itseään onnekkaana nelijalkaisena. Viikko sitten sunnuntaina Max oli pudonnut jäihin läheiseen vesiojaan. Onneksi koiran hätähaukut kuultii kotona, ja auttajat ehtivät ajoissa paikalle.
Tiistaiaamuna aamupissityksen jälkeen Max katosi taas juoksuilleen, joten kotona huolestuttiin uudelleen. Etsinnätkin aloitettiin koko perheen voimin, mutta ne eivät tuottaneet tulosta. Maxia kaipasivat myös perheen 9- ja 7-vuotiaat lapset.

Koiran omistaja, asentaja Kari Ståhlström asuu Anjalassa Majavakiventien tuntumassa lähellä Susikosken siltaa.
Max oli ilmeisesti heti tiistaina pudonnut kalliolouhikkoon. Kari arvelee, että selkäasentoon jäänyt Max oli haukkunut äänensä käheäksi, joten se ei kyennyt vastaamaan varsin lähellä käyneiden etsijöiden huutoihin. Koiran pelastus oli vuodenaikaan nähden lauha sää. Kovalla pakkasella koira olisi tuskin pysynyt hengissä edes yhtä yötä.
Nyt Max virui satimessa yli neljättä vuorokautta kunnes perjantaina kello 14.50 koiriaan ulkoiluttaneet Sanna ja Tanja kuulivat ääntelyä ja saivat lemmikkien viesteistä ymmärrettyä, että lähellä tarvitaan apua. Kylmettynyt koira sai pian takin päälleen.
Pelastuslaitoksen väki nosti Maxin turvaan ja toimitti lämpimään. Aluepalomestari Antti Tenhunen Kiittelee siskosten ripeää auttamistoimintaa. Ilman heitä tarinan päätös olisi voinut olla aivan toinen.
   -Max on toipumassa seikkailustaan, mutta ontuu vielä hieman takapäätä, Ståhlström kertoo.
  -Kun lemmikki tuotiin kotiin, siltä oli veto aivan lopussa. Nyt Max jaksaa taas jo touhuta kotipihalla.
Kirjoittanut:  MARTTI KIVISTÖ

Paikalliseen lehteen sit päästiin, aika hymyilyttävä juttu näin jälkikäteen.