Mulla on nyt ns. harjoituskoira, johon saan harjoitella oppimaani. Koira on karjalankarhukoira mix, jossa ainakin mukana suomen pystykorvaa ja jotain kolmatta rotua.
Koiran on tuttavaperheemme ja aikamoinen oikku. Se on noin 2 vuotias ja saanut aika vapaan kasvatuksen. Tällä hetkellä elää ainoastaan perheen emännän kanssa, sillä ero tuli ja ukko lähti.

Koira on kova haukkumaan, varmaankin sen suomenpystykorva taustan takia. Se on myös kova vetämään ja vetääkin usein emännän kumoon, varsinkin jos tulee muita koiria vastaan. Silloin on emännän pakko etsiä lähin tolppa ja kierittää koira sen ympärille. Koira on myös tottunut saamaan tahtonsa läpi murisemalla ja puremalla. Esim. Kun emäntä koittaa saada sitä portin taakse olohuoneeseen, se juoksee keittiön pöydän alle ja alkaa murisemaan. Jos sen luo menee ja yrittää väkisin ottaa se hyökkää ja puree. Näin sattui isännälle. En tiedä miten isäntä siihen reagoi ja mitä teki koiralle, se pitääkin vielä selvittää....

Lähdin kuitenkin koiran kanssa kahdestaan lenkille, jotta näkisin miten se käyttäytyy. Yritin löytää koiran jonka olisimme ohittanut, mutta ei löytynyt. Käytin koiraan Vilanderin Pertin oppeja. Alussa jouduin nyppäsemään koiraa n. 4-5 kertaa jonka jälkeen se ei enää yrittänytkään vetää. Koira selkeästi haluaa tehdä ja olla mieliksi, mutta se ei oikein tiedä miten sen tekisi. Nyt koiran kanssa on tehty vain muutaman kilometrin lenkkejä, joten energiaa pursuaa koirasta. Minun kanssani lenkki meni hyvin ja niin hiukan jo epäilinkin sen menevän. Enemmänkin on emännän ja koiran välillä ristiriitoja, kun ei ole selkeää johtajaa. Emännän opetus aloitettava sitten ensi käynti kerralla. Koitin sisällä saada koiraa portin taa olohuoneeseen ja namin kanssahan se meni erittäin kauniisti. Otin sitten ilman namia ja meni silti. Heti kun emäntä ilmestyi keittiöön niin koira lopetti yhteispelin kanssani. Se hyökkäsi  käsiäni kohti, mutta vain pelotellakseen minua. Jos se olisi halunnut minua purra, uskon että se olisi sen myös tehnyt. Heti sen jälkeen koira syöksyi taas pöydän alle ja alkoi murisemaan. Menin koiran viereen ja sanoin normaalilla äänellä Tänne ja murina vaan jatkui, hampaitakin se vilautteli ja häntä ei heilunut lainkaan vaan pysyi selkälinjan alapuolella. En ruvennut lainkaan huutamaan koiralle vaan sanoin rauhallisesti, tänne. 30 sekunnin päästä koira tuli itse pois pöydän alta ja kellähti eteeni rapsuteltavaksi. Otin pannasta kiinni ja sanoin mene ja alkoi taas murina ja hampaiden näyttely. Nyt se kesti noin 5-10 sek. ja koira meni itse portin taakse... Sitten kehut... Aika hankala tapaus ja kun emäntä pelkää koiraansa niin paljon, kun se on tollanen... Taitaa olla mullekin aika iso pala jauhettavaksi, mutta en mä sitä nyt huonompaan suuntaan saa laitettua... Joten tästä projektista lisää kunhan pääsen taas moikkamaan jätkää....