Nyt löytyy mun huushollista se ikuisuuden kaivattu saksanpaimenkoira. Kreislauf Geneve, kutsuma nimi Veega. Pentueen pienin narttu. Kotimatka meni loistavasti, koira sylissä. Erittäin rauhallinen tapaus ja tarvittaessa siitä kyllä tuntuu löytyvän potkua..

Luna otti pennun niin upeasti vastaan. Tarjosin heti ensikättelyssä sille Veegan peppua ja se olikin just oikein tehty. Luna tajusi heti mikä ihme oli kyseessä ja otti oudon möykyn vastaan pentuna joka se tietysti onkin. Kauniisti oli päästämässä Veegan jo omalle kupilleenkin, eli mun oli itse puututtava väliin:D Luna aluksi joka kerta komentaessaan pentua, esim. puremisesta katsoo meihin kysyäkseen, saanko mä tehdä noin? Nyt se jo uskaltaa oman mielen mukaan komentaa Veegaa. Ja tähän mennessä se on ainoastaan aiheesta sitä komentanut. Olen ollu niin uskomattoman ylpeä Lunasta, ette uskokaan. En olis uskonu et se noin hyvin menisi. Se on paras "isosisko" mitä voi olla.

Ensimmäisen illan Luna juoksi pentua karkuun ja aristeli muutenkin. Nyt leikitään jo kovaa.. 

Ulkona juostaan koko ajan ja tavaraa tulee. Veega osaa jo pyytää ulos asioille. Se menee epämääräisesti pyörimään ovelle ja pientä vinkumistakin on jo alkanut kuulumaan. Naapureihin ollaan tutustuttu ja pihapiiriin. Pantaan reagoi hyvin vähän. Hihnan kanssa ollaan menty autolle ja takaisin, siis ihan lyhyitä matkoja. Aluksi otti hihnaa suuhun, mutta ei enää. Todell rohkea pentu ja palautuu kaikesta uudesta ja pelottavastakin nopeasti. Reagoi hyvin kaikkiin ärsykkeisiin. Tosta tulee vielä mahtava koira. Toivotaan, että ei mitään kamalaa tapahdu, esim. niinkuin Rudille!

Harmiksemme Veegan silmät tulehtuivat. Jo ensimmäisenä iltana mielestäni silmät vuotivat tavanomaista enemmän, mutta en siihen liiemmin kiinnittänyt huomiota, seurailin tilannetta. No kävimme silti lääkärissä varmuuden vuoksi ja tulehduksethan löytyi kummastakin silmästä, toisesta vielä hiukan jo ärtyneempi. Tippoja nyt viidesti päivässä, niin kyllä se siitä. Viime yö meni huutaen kun silmiin koski ja niitä kutitti. Rauhottui sitten kun tulin töistä aamulla ja kuiskailin sille. Nukuttiinkin sitten porukalla yli aamuruuan ja jopa kahdella tunnilla yli. NOoh se ei maailmaa kaada.

Lauantaina jos silmät sallii Veega pääsee todistamaan raunioharjoituksia, tosin varmaan vaan autosta, mutta sen jälkeen lupasin mennä auttamaan Riikkaa koirien kanssa mätsäriin. Sinne Veega tulee syliin ihmettelemään menoa. Tosin must tuntuu et se vaan nukkuu koko ajan, mutta tottuupahan hälinään ja meluun..:D Niist lisää sitten myöhemmin.